Lindan keittokoulu

Lindan keittokoulu

Punkalaitumella vuonna 1905 järjestetyn talouskoulun muistiinpanot

Hely Tuorila (Ed.)

Kovakantinen

188 sivua

ISBN-13: 9789528006701

Kustantaja: Books on Demand

Julkaistu: 12.11.2018

Kieli: suomi

Värillinen sisältö: Ei

Arvostelu::
0%
19,90 €

sis. alv. / Toimituskulut

Heti saatavilla

Julkaise oma kirjasi!

Julkaise oma kirjasi BoD:n kautta painettuna kirjana ja e-kirjana.

Lue lisää
Linda Virvonen kävi 18-vuotiaana kiertävän talouskoulun, joka järjestettiin Punkalaitumella loka-marraskuussa 1905. Talouskoulussa satahämäläiset nuoret naiset saivat opetusta tavallisten ja tavallista hienompien ruokalajien valmistuksessa. Talouskoulussa Linda kirjoitti käsin 258 reseptiä mustaan vahakantiseen vihkoon. Vihko seurasi Lindaa, kun hän avioitui ja hänestä tuli Punkalaitumen Tuorreen emäntä. Tämä kirja sisältää reseptivihon näköispainoksena. Kirjan alussa on Lindan elämäkerta tyttärentyttären Helyn kirjoittamana. Paitsi reseptikokoelmana, kirjaa voi lukea 1900-luvun alun maalaiskulttuurin yhtenä ilmentymänä.

No authors available.

Hely Tuorila

Hely Tuorila (Ed.)

Hely Tuorila on Helsingin yliopiston emeritaprofessori, joka teki työuransa elintarviketieteiden opetuksessa ja tutkimuksessa. Hän on kotoisin Punkalaitumelta, käynyt oppikoulun Urjalassa ja kotimaan lisäksi opiskellut ja työskennellyt Yhdysvalloissa, Saksassa ja Italiassa. Hely on kasvanut maalaistalossa, jossa työn lisäksi arvostettiin koulutusta, historiaa, sukua ja tarinoiden kertomista.

Kaapin kätköistä kaikkien kokeiltavaksi

Punkalaitumen sanomat

huhtikuuta 2019

Hely Tuorila on toimittanut äidinäitinsä Linda Virvosen vuonna 1905 käsin kirjoittamat ruokaohjeet kirjaksi. Lindan keittokoulu vie lukijan menneeseen aikaan.

Linda Virvonen kävi 18-vuotiaana kiertävän talouskoulun Punkalaitumella. Koulun opit Linda kirjoitti huolellisesti mustaan, vahakantiseen vihkoon, jota säilytettiin Kivisenojan Tuorreella keittiön kaapissa. Vihkon ulkoasu kielii ahkerasta käytöstä, turhaan ei nuori nainen keittokoulua käynyt ja reseptejä muistiin laittanut.

Tuorila toteaa, että satahämäläisiä naisia opetettiin hienompaan elämään. Ohjeiden pääpaino on makeissa herkuissa. Mukana on myös ylikansallisia tuotteita , kuten Bisquit-kakku, Cakes ja Brulee putinki. Pikkutarkat grammamäärät kertovat, että osa resepteistä on käännetty muista kielistä.

Kirjan esipuheessa Hely Tuorila kertoo lyhyesti isoäitinsä tarinan. Teksti sisältää arvokasta arjenhistoriaa 1900-luvun alkupuoliskolta. Lukija saa tietää Koskioisilla syntyneen ja lapsuutensa ja nuoruutensa siellä eläneen Linda koulutiestä, avioitumisesta, kapioiden määrästä ja laadusta, sekä arjen sujumisesta avioitumisen jälkeen maatalon emäntänä Kivisenojan Tuorreella.
(...)
Ruokaohjeita lukiessa huomio kiinnittyy vääjäämättä aikakauden sanastoon: munanruskuaiset vispilöidään, astiana käytetään kastrullia. Ohjeilla on myös aikakauteen ja sen aatemaailmaan viittaavia nimiä, kuten Fenomaaneja, Suomi mielisiä ja Alexanterintorttu.

Jotkin resepteissä käytetyistä valmistusaineista lienevät olleen melko tuntemattomia ja vaikeasti hankittavia 1900-luvun alun maaseudulla, missä elettiin vielä omavaraistaloudessa.

Myös naisten taito kakkujen ja pikkuleipien kypsentämisessä ihastuttaa lukijaa. Viime vuosisadan alun puulämmitteisten uunien paistolämpötilan arviointi on perustunut täysin taitavan emännän kykyihin. Niinpä ohjeiden neuvot kypsentämisestä "kuumassa uunissa", "kohtalaisessa lämmössä" , "haaleassa uunissa" tai "tavallisessa uunin lämmössä" saavat kunnioittamaan naisten taitoja. Samoin tietämys valmiiden ruokien kylmäsäilyttämisestä sen aikaisissa tiloissa on vaatinut paljon hiljaista tietoa.

Kirjoita oma arvostelu
Kirjaudu sisään täällä kirjoittaaksesi arvostelun.