Tarinoita eräpolun varrelta

Kirjan esipuhe:
Toimettomuudessa ei ole mitään muisteltavaa.
Pitää tapahtua ensin jotakin, että on muisteltavaa.

Muistaminen on keskittymistä. Ennen uuden tarinan kirjoittamista asetun makuulle sohvalle. Suljen silmäni ja siirryn ajassa taaksepäin metsästysmailleni. Palautan mieleeni maastossa sattuneet tapahtumat. Ampumatilanteet, sekä onnistuneet, että epäonnistuneet palautuvat parhaiten muistin lokeroista. Vuosikymmeniä aiemmin sattuneet, jo unohtuneet tapaukset tulevat mieleen samoja seutuja kävellessä tai karttoja katsellessa. Mitä voimakkaampi elämys oli, sitä paremmin se palautuu muistiin. Tarinan aloittamisessa ensimmäinen kappale on yleensä vaikein. Sen kun saa kirjoitettua, niin jatko onkin sitten helppoa. Aikajärjestys tapahtumille tulee luonnostaan kirjoitettaessa. Tarinoita ei tarvitse keksiä, niin kuin dekkareissa, koska ne ovat jo olemassa. Ne vain täytyy kaivaa esille mielen kätköistä.

Kirja sisältää erä- ja kalastustarinoita 60 vuoden ajalta, alkaen vuodelta 1960. Esim. metsojen soidin. Teeriä kutsumalla. Jäniksen jäljitys lumilta. Salakaato. Haavakkolinnun etsintä. Suomenpystykorvalla metsästys, jne. Hajusteena anisöljy pienpetopyynnissä. Katso kertomus "Hajujäljet hangella". Suurin osa tapahtumista sijoittuu Kuhmon erämaihin, lukuun ottamatta Käsivarren Lappiin ja Pohjois-Norjaan suuntautuneita kalastusretkiä. Myös eräs tarina Porin edustan ulkosaaristoon kuuluu kirjan helmiin.