Käsikirjoituksen kirjoittaminen on paljon aikaa vievä työ, varsinkin jos samalla harjoittaa myös tavallista päivätyötä. Moni kirjailija varmasti haaveilee rajattomasta ajasta, kirjoittamisella täytetyistä päivistä ilman huolta tavallisista arjen asioista. Arkea ei useimmiten pääse kokonaan pakoon, mutta sitä voi yrittää helpottaa tavalla tai toisella.
Omakustantaminen on julkaisumuotona matalakustanteinen ja taloudellisesti lähes riskitön, kun julkaisun kustannukset ovat minimissä ja kirjoja ei tarvitse painattaa varastoon. Jos kuitenkin haluat esimerkiksi ammattiapua toteutusvaiheessa – kuten kirjan taitossa tai kannen suunnittelussa – tulee projektista luonnollisesti julkaisumaksua kalliimpi. Kustannuksia syntyy myös esimerkiksi materiaalihankinnoista, kuten tietokoneen ostosta, tai jos kirjasi aihe vaatii laajempaa taustatutkimusta ja jopa matkustamista.
Jokaisella taiteilijalla on teoksensa valmistusta varten omat vaatimuksensa, tarpeensa ja tavoitteensa. Niiden täyttämiseen voi hakea taloudellista tukea apurahojen muodossa, joita myönnetään vuosittain eri taiteiden alojen harjoittajille – myös kirjailijoille. Apurahan avulla voit kustantaa kirjaprojektisi ainakin osittain ja panostaa sellaiseen osa-alueeseen, jota et ilman taloudellista tukea voisi ehkä toteuttaa. Ehkä taloudellinen tuki mahdollistaisi sinulle jopa palkattoman loman tai virkavapaan ja täyden keskittymisen käsikirjoitukseesi?
Mitä apuraha on?
Apurahoja myönnetään yleisesti tieteen ja taiteen edistämiseen, tässä artikkelissa keskitymme kirjailijoille myönnettäviin apurahoihin. Niitä myöntävät sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat, esimerkiksi erilaiset rahastot ja säätiöt. Apurahaa voi hakea eri käyttötarkoituksiin ja yleisesti myönnetään työskentely- tai kohdeapurahaa: työskentelyapuraha mahdollistaa kuukausittaisen tai kerralla maksettavan tuen myötä taiteilijan pidempikestoisen keskittymisen teokseensa, kohdeapuraha taas myönnetään etukäteen määritetylle tarkoitukselle, esimerkiksi työvälineitä, jatkokoulutusta tai opintomatkaa varten. On myös olemassa kirjailijaresidenssejä, joista voi hakea paikkaa kirjoittamiselle.
Apuraha maksetaan joko kerralla tai kuukausittain, riippuen apurahaa myöntävästä tahosta ja apurahan tarkoitusperästä. Lisätietoa käytännön asioista löytyy jokaisen tahon kotisivuilta ja suosittelemme käymään ne läpi tarkasti ennen apurahan hakemista.
Mistä apurahaa voi hakea?
Kirjailijoiden apurahoja myöntävät lukuisat eri tahot, niin kansalliset kuin paikalliset, ja apurahoja jaetaan eri käyttötarkoituksiin. Mieti ensin, mihin tarkalleen tarvitset taloudellista tukea (työskentely- vai kohdeapuraha) ja etsi sinulle sopivat toimijat sen mukaan. On myös olemassa apurahoja, joita myönnetään ainoastaan kaunokirjallisille teoksille tai tietokirjoille – ota siis selvää, onko valitsemasi tahon apuraha tarkoitettu omaa kirjallisuuden lajiasi varten.
Olemme koonneet alla olevaan listaan esimerkkejä apurahoja myöntävistä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoista. Lista koostuu muutamista tunnetuimmista toimijoista ja suosittelemmekin tutkimaan oman kirjan aiheen ja kirjailijan paikkakunnan mukaan myös muita mahdollisuuksia. Apurahoja myöntäviä säätiöitä, alueellisia ja paikallisia taidetoimikuntia sekä kunnallisia kulttuuritoimia on lukuisia ja näin ollen mahdollisuuksien määrä on myös suuri.
Apurahaa myöntävät muun muassa:
- Suomen Kirjailijaliitto
Järjestää vuodessa kaksi eri hakua: ensimmäinen on vain liiton jäsenille, toinen avoin kaikille kirjailijoille. Sivustolta löydät myös hyödyllisen apurahakalenterin, josta saat tietoa lukuisista eri apurahahakemuksista. - TAIKE – Taiteen edistämiskeskus
Myöntää useita eri apurahoja kirjailijoille, mm. kirjastoapurahaa ja eripituisia työskentelyapurahoja. - Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDE
KIDE jakaa vuosittain kohdeapurahoja työvälineisiin ja työstä johtuviin matkoihin. - Nuoren voiman liitto
Työskentelyapurahaa voivat hakea alle 40-vuotiaat, kaunokirjallisuutta kirjoittavat kirjailijat. - Suomen tietokirjailijat ry
Jakaa apurahaa vuosittain tieto- ja oppikirjailijoille. - WSOY:n kirjallisuussäätiö
Työskentelyapurahaa voivat hakea kaikki kirjailijat kustantamosta ja kirjallisuuden lajista riippumatta. - Koneen säätiö
Työskentely- ja kohdeapurahoja eri taiteen alojen tekijöille, myös kirjailijoille. - Majaoja-säätiö
Tarkoituksena on tukea suomalaista kulttuurielämää, mm. kirjallisuuden edistäminen on apurahojen myöntämisen perustana. - Kordelinin säätiö
Apuraha on tarkoitettu kaunokirjalliseen työskentelyyn esimerkiksi romaanin, runo- tai esseekokoelman tai näytelmän kirjoittamiseen. - Wihurin rahasto
Jakaa vuosittain apurahoja mm. taiteen eri aloille.
Miten apurahaa haetaan?
Riippumatta siitä, minkälaista apurahaa haet ja minkä toimijan puoleen aiot kääntyä, on erittäin tärkeää valmistella hakemus huolellisesti. Käy jokaisen apurahaa myöntävän tahon hakemusohjeet ja hakuaikataulut läpi tarkasti ja seuraa ohjeita omaa hakemustasi luodessa. Pyysimme kahdelta apurahoja myöntävältä taholta, Taiteen edistämiskeskukselta ja WSOY:n kirjallisuussäätiön asiamieheltä Annaliina Rintalalta, kommentteja tärkeisiin apurahan hakemukseen liittyviin seikkoihin: kuka apurahaa voi hakea ja miten, mitä kannattaa erityisesti ottaa huomioon ja mitä virheitä hakemusta tehdessä ja jättäessä pitäisi välttää.
Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)
Taiken apurahaa voivat hakea ammattitaiteilijat. Ammattilaisuus tarkoittaa taiteellista koulutusta ja/tai sitä, että hakija saa ainakin osan toimeentulostaan taiteellisesta työstä. Viimekädessä ammattilaisuuden ratkaisee hakemuksia käsittelevä toimikunta/lautakunta. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta apurahaan, vaan päätökset ovat harkinnanvaraisia.
Kaikki Taiken apurahat ovat haettavissa verkossa. Ohjeet verkkoasiointiin löytyvät täältä. Apurahaa on mahdollista hakea myös paperilomakkeella postitse. Hakulomake löytyy pdf-tiedostona kunkin hakuilmoituksen lopusta.
Kevään 2019 hakuajat löytyvät täältä.
Ennen hakemuksen täyttämistä on luettava hakuilmoitus. Siinä on paljon oleellista tietoa kyseisestä tukimuodosta. Hakemuksen tulee olla perillä Taiken päätoimipisteessä tai aluetoimipisteessä haun viimeisenä päivänä klo 16 oli kyse sitten verkkohakemuksesta tai paperille tulostetusta hakemuksesta. Myöhässä saapuneet hakemukset saavat kielteisen päätöksen.
Hakemuksessa tulee ilmoittaa riittävät tiedot kuitenkin tiivistetysti. Hakemuksia saapuu suuri määrä, joten toimikunnan/lautakunnan jäsenet eivät voi käyttää yhteen hakemukseen tutustumiseen loputtomasti aikaa. Tiedotteet aiemmin myönnetyistä apurahoista ovat erittäin informatiivisia. Niistä näkee mm. paljonko hakijoita on ollut ja kuinka moni on saanut myönteisen päätöksen sekä millaisiin tarkoituksiin ja millaisia summia on myönnetty.
Kotisivuiltamme löytyy paljon lisätietoja aiheesta, esimerkiksi usein kysyttyä -sivulta.
Hakemuksen jättämistä viime tinkaan tulee välttää. Viimeisen hakupäivän viimeisinä tunteina hakupalvelussa on ruuhkaa ja palvelu saattaa toimia hitaammin. Tekemällä hakemuksen ajoissa välttää hakemuksen myöhästymisen viime hetken ongelmien, kuten verkkopankkitunnuksiin tai tietokoneen toimintaan liittyvien ongelmien takia.
WSOY:n kirjallisuussäätiö
WSOY:n kirjallisuussäätiön apurahat, joiden hakuaika on vuosittain helmikuu, ovat avoimesti haettavissa eli kuka vain kauno-, tieto, lasten- ja nuortenkirjailija, sarjakuvataiteilija, oppikirjojen tekijä ja kirjallisuuden kääntäjä voi hakea. Lisäksi haettavissa on hankeapurahoja kirjallisuutta ja lukemista edistäviin hankkeisiin. Apurahoja voivat hakea yksityishenkilöt ja työryhmät, hankeapurahoja myös yhteisöt ja yhdistykset.
Apurahoja haetaan säätiön verkkopalvelussa, jonne pääsee kirjautumaan kotisivun kautta. Palvelu on auki apurahojen hakuaikana.
Lomakkeesta valitaan sopiva kirjallisuuden ala ja hakuprosessi on kaikille kirjallisuuden lajeille pääpiirteissään sama. Säätiön kotisivulla (ks.edellä) kohdassa ”Apurahat” on yksityiskohtaiset hakuohjeet, joissa kerrotaan esim. mitä liitteitä hakemuksessa tulee olla.
Tärkeää hakemuksessa on ensinnäkin se, että hakija täyttää huolellisesti kaikki hakemuksen kohdat eli antaa kaikki pyydetyt tiedot. Lisäksi hänen täytyy havainnollisesti kertoa, millaiseen kirjalliseen työhön apurahaa haetaan. Se kerrotaan työsuunnitelmassa: mitä on kirjoittamassa, millä aikataululla kirja valmistuu ja kuinka se julkaistaan. Hakija voi myös kertoa, onko kirjalle olemassa jo kustantaja. Kannattaa myös lukea hakemus ennen kuin lähettää sen. Viimeistelty hakemus, jossa on kaikki tiedot ja jossa ei ole kirjoitusvirheitä erottuu.
Muista, että haet apurahaa kirjalliseen työhön. Kirjoita siis hyvä hakemus! Pysy ohjepituudessa, liitä kaikki tarvittava.
Käytännön vinkkejä kirjailijalta
Keskustelimme BoD-kirjailija Susanna Widjeskogin kanssa apurahojen hakemisesta, sillä hänellä on omakohtaista kokemusta sekä hakemusten valmistelusta että apurahan saamisesta. Widjeskog sai teoksensa Juhani Linnovaaran elämä – Luovuus on satumainen lahja kirjoittamista ja toteutusta varten työskentelyapurahaa Kulttuurirahaston Uudenmaan rahastolta ja Suomen tietokirjailijat ry:ltä sekä kirjan viimeistelyä varten Saara Hopea-Untracht -rahaston stipendin.
Minkälainen kirjaprojekti sinulla oli? Missä projektin vaiheessa päätit hakea apurahaa?
Kirjoitin elämäkerran kuvataiteilija Juhani Linnovaarasta. Tein Juhanin ja hänen vaimonsa Leena Linnovaaran kanssa yhteistyötä Juhanin 80-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetyn retrospektiivisen näyttelyn yhteydessä alkuvuonna 2014 ja olimme silloin paljon tekemisissä. Puolisen vuotta myöhemmin olimme juttusilla ja silloin Leena mainitsi, että heillä olisi vielä niin paljon kerrottavaa, mitä ei ole julkaistu missään! Siitä se lähti. He tiesivät minun kiinnostukseni Juhanin taiteeseen, sillä olin lähes 30 vuotta aiemmin nuorena taidehistorian opiskelijana jo haastatellut taiteilijaa ja tehnyt hänestä proseminaariesitelmän. Käytännössä aloitin haastattelut vuodenvaihteessa 2014/15. Päätin hakea apurahoja heti idean synnyttyä, sillä päätöksiä saa yleensä odottaa kuukausia.
Miltä tahoilta sinulle myönnettiin apurahaa ja miten se tuki sinua kirjan toteutuksessa?
Sain apurahaa kirjan kirjoittamiseen Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahastolta ja Suomen tietokirjailijat ry:ltä (myönnettiin jo 2015). Pystyin niiden turvin olemaan virkavapaalla yhteensä 7 kk vuonna 2016. Se oli kyllä edellytys sille, että pystyin istumaan riittävästi arkistoissa ja kirjastoissa, sillä taiteilijasta on valtavasti materiaalia. Hän on aina ollut suosittu ja rakastettu taiteilija. Arkistojen aukiolo asettuu usein virka-aikaan eli en olisi päässyt muuten kovinkaan usein tekemään tutkimusta.
Tekstin viimeistelyyn sain vielä keväällä 2018 Porvoon kaupungilta Saara Hopea-Untracht -rahaston stipendin ja se antoi hyvän kannustuksen saattaa työ valmiiksi.
Apurahoja jakavat monet eri säätiöt, järjestöt ja kustantamot – miten valitsit kaikista näistä ne, joihin lähetit hakemuksia? Miten kirjailijan tulisi lähteä selvittämään mahdollisuuksia?
Valitsin yleisiä kulttuuria rahoittavia säätiöitä ja hain myös esimerkiksi parilta kirjasäätiöltä, tosin niistä tuloksetta. Kotikaupunkini stipendiä hain, sillä tiesin taiteilijan suuresta arvostuksesta ja tunnettuudesta seudulla. Aiemmat julkaisuni myös tunnettiin täällä referenssinä. Verkosta löytyy sivustoja, joihin on koottu tietoa säätiöistä ja niiden hakuajoista. Linkkien kautta pääsee niiden omille sivuille, jossa näkee mitä aloja tai aihepiirejä ne rahoittavat minäkin vuonna.
Saitko apua hakemuksen tekemisessä vai otitko aiheesta selvää itse?
Täytin itse hakemukset. Olen tottunut työssäni tekemään niitä.
Mikä on apurahan hakemisessa oman kokemuksesi perusteella erityisen tärkeää?
Hakemuksen pitää olla selkeä ja pääasian tulee ilmetä heti ensi lauseissa. Kannattaa tutkia eri säätiöiden kriteerit huolella ja noudattaa hakuaikoja ja toimittaa hakemus liitteineen ajoissa. Säätiöiden haku toimii nykyisin usein pelkästään verkossa, eli hakemusta kannattaa alkaa täyttää ajoissa. Tiedon pilkkominen oikeisiin kohtiin vaatii harkintaa. Suosittelijoille pitää jättää myös riittävästi aikaa laittaa oma liitteensä/lausuntonsa palveluun. Suositukset pitää siksikin pyytää ajoissa. Sama hakemus ei sovellu kaikkiin tahoihin, joskus kannattaa asian muotoilua räätälöidä. Perusteluiden pitää olla hyvät.
Mitä vinkkejä antaisit omakustannekirjailijoille apurahan hakemiseen?
Rohkeasti vaan hakemaan ja saman tien monesta eri kohteesta. Harvemmin yhdeltä taholta myöskään saa koko hankkeen rahoitusta. Kilpailu on kovaa ja vain pieni osa hakijoita yleensä saa tukea, mutta jos aiheella on yleistä merkitystä ja potentiaalista laajempaa kiinnostusta, mahdollisuudet tukeen ovat paremmat.
Hyvä ja tarpeellinen yleiskatsaus tämän päivän markkinatilanteeseen!
Kirjan teko vielä kesken. Apurahaa tarvitaan!
Kirja kirjoitettu, lähetetty kustantamoon… Apuraha olisi paikallaan, jotta rakkaudesta tarinankerrontaan olisi mahdollista tulevaisuudessakin ja kirjoittamisesta tulisi elämäntyö.
Minulla on tulossa yli 400 sivuinen historiallainen sukuni romaani. kirja jo tekeillä ollut vuodesta 2018. Kuvitan myös kirjani. Tapahumat lähtevät liikkeelle vuodesta 1530. Se kertoo miehestä joka sapuu itämaahan kaukaa mogolian aroilta. Siitä alkaa kirjan tarina tämä mies on oletettu esi-isäni. Nimet otan sukupuustani. Tämä minulla on helkilökohtaiseti ollut aivan mahtava työ, se on avannut silmät tuon ajan ihmisten elämään ja vaatinut hyvin laajaa syventymistä aiheeseen ja aikaan. Tämä teos on siis osittain fiktiivinen ja faktaan perustuva. Minulla on myös todettu keskivaikea lukihäiriö ja siksi joudun käyttämään puhtaaksi kirjoittajaa jolle maksan siitä työstä. Mulle tämä kirja on toinen, olen kirjoittanut oma kustanteen. Isäni sota vankeus aikaan liittyen Tösbergissä kirjan nimi on ”Äiti minä elän.” Kipeästi tarvitsisin nyt neuvoja ja apuvoimia jo tuokin kirjatuminen kavvakeisiin tuntuu niin vaikealta en ole mitenkään hyvä näissä tk jutuissa. Kenen puoleen kääntysin ja mistä voisin apurahaa hakea.?
Hei Pirkko, kiitos kommentistasi. Korjauslukijan käyttäminen on hyvin suositeltavaa, omille virheille tuppaa sokaistumaan. Apurahoja myöntävät monet eri tahot, niin kansalliset kuin paikalliset, ja niitä jaetaan eri käyttötarkoituksiin. Kannattaa tutkia, mikä taho olisi sopiva juuri sinun teoksellesi. Jos kaipaat käytännön neuvoja kirjaprojektin toteutukseen, ota mielellään yhteyttä asiakaspalveluumme osoitteessa info@bod.fi, neuvomme sinua mielellämme. Onnea apurahan hakuun! t. Saara/BoD
Mielenkiintoinen kommentti Edellä Pirkolla. Itse piti alkaa sukututkijaksi 10 vuotta sitten. Tarinan mielenkiintoisuus veikin Karjalan Etelä-Kannakselle Koivistolle, josta sukuani voidaan seurata minuun vuodelta 1570. Kirjani muuttui sotahistorialliseksi tietokirjaksi nimeltään: #bodsuomiKoivisto 1917–1918 Viipurin ja Pietarin puristuksessa. Kirja on tällä hetkellä käsittelyssä #bodsuomi ja tulee ulos pian. Kirja vavahdutti minua sillä siitä tuli sukuani suurempi koko Suomea koskeva tarina. Mielestäni löysin vastauksen kysymykseen: Miksi Etelä-Kannaksella ev. Ausfeldin valloittamilla alueilla oli niin suuri teloitettujen punavankien määrä ? Alue käsittää kirjassani kaikki rajakunnat Laatokalta – Suomenlahdelle.