Armoniskuja on kuvaus kahden baskilaisen nyrkkeilijän noususta maailmanmaineeseen 1920- ja -30-luvuilla.
Teos etenee kuin oikean koukun ja vasemman suoran kiihtyvä sarja nyrkkeilykehissä ja kehien ulkopuolella niin Amerikoissa kuin Euroopassa.
Yön glamouri; naiset ja tunteet, pitkät illalliset ja lähestyvä sota leimaavat nyrkkeilijöitä, joiden tavoitteet ovat heitä suuremmat ja voitot ja tappiot sen mukaiset.
Todellisiin tapahtumiin pohjaava hyytävä kertomus muistuttaa ratkaisematonta ottelua elämän suuressa kehässä.
Joxemari Iturralde (Tolosa, Gipuzkoa, 1951) on yksi merkittävimmistä nykyisistä baskinkielisistä kirjailijoista. Hän on julkaissut romaaneja, kertomuksia, lasten- ja nuortenkirjoja ja kirjoittanut laulutekstejä ja matkakirjoja. Hän on kirjallisuuden professori, kääntäjä ja toiminut baskilaisen PEN Clubin puheenjohtajana ja saanut useita kirjallisuuspalkintoja Euskadissa, Espanjan autonomisessa Baskimaassa. 1977 hän perusti kirjallisuusseura POTT:n kirjailija Bernardo Atxagan ja baskilaisten taiteilijoiden kanssa. Seura oli tärkeä kivijalka baskin- eli euskarankielisen kirjallisuuden elpymiselle vuosikymmeniä kestäneen espanjalaistamisen jälkeen, Espanjan hallitsijan, kenraali Francon kuoltua 1975. Iturralden romaani Kärpäset eivät näy valokuvissa (suomennos: Tommi Ingalsuo, Sirkka Aulanko) ilmestyi Lurra Editionsin kautta 2005. Armoniskuja on kuvaus kahdesta elämänkohtalosta 1920- ja 30-luvuilla; kahden todellisen baskilaisen raskaansarjan nyrkkeilijän - Paulino Uzcudunin ja Isidoro Gaztañagan - tiestä kansainvälisen nyrkkeilymaailman huipulle ja siitä, mikä oli menestyksen Amokin hinta molempien kohdalla, samoin kuin keskinäisen ystävyyden osalta. Iturralde rakentaa kliinisen kertomuksensa kuin nyrkkeilyottelun turhia adjektiiveja välttävällä, vasen-suora-ja-oikea-koukku-sarjaa muistuttavalla kielellään. Lukija kokee, kuin uutisoivaa raporttia lukien, sen, miten itsetuntoisen vähemmistökansan kaksi edustajaa ottavat sekä latinalaisen ja amerikkalaisen että eurooppalaisen nyrkkeilymaailman haltuunsa ja miten se maailma hylkää heidät yöelämän, naisten ja alkoholin syödessä nyrkkeilijöiden sielusta sen olennaisimman: mieskunnon ja puhtaan tavoitteellisuuden. Pariisissa, Havannassa ja muissa maailman kehissä liikkuvassa kertomuksessa esiintyy myös muuan nyrkkeilystä kiinnostunut nuori lehtiavustaja nimeltä Ernest Hemingway, ja elämän ottelun jatkuessa kokonaisuutta alkaa varjostaa paljon suurempi asia; Espanjan sisällissota, josta kasvaa totuuden peili nyrkkeilijöille: kumpi valitsee fasismin puolen? Kumpi asettuu poliittisen ja verisen ulkopuolelle ja millä hinnalla? Kirjailija on luonut 1920- ja 1930-luvun omaleimaisen, kansainvälisen maailman, joka metaforisesti muistuttaa nykyaikaa.
Kirjasta ei ole ilmestynyt lehdistöarvosteluja.