
Elämän virta
Kovakantinen
632 sivua
ISBN-13: 9789524987394
Kustantaja: Books on Demand
Julkaistu: 23.06.2008
Kieli: suomi
Värillinen sisältö: Ei
Virta on synnyttänyt elämää. Sen varrelle on syntynyt kulttuuri, elämä ja kylä. Elämä on kuin virta. Me kuljemme sen mukana ja niin kulkevat muut siinä mukanamme.
Sukuni vaiheita tutkiessani mietin samalla, mitä he ehkä tunsivat ja kuinka elivät. Mikä oli se yhteisö, johon he kuuluivat. Miten he kestivät suuren onnettomuuden, joka heitä kohtasi? Miksi opettajaa nuhdeltiin julkisesti? Miksi nimismies nöyryytti pastoria seurakunnan edessä? Miksi alttaritaulun Jeesus kohottaa maljaa? Miten kartanonomistajan perustaman koulun maallikkosaarnaajaopettaja vaikutti kyläyhteisössä? Minne katosi morsian mustissa vaunuissa? Mikä oli se elämänvirta, josta nämä lukuisat huomiot, suullisesti periytyneet kertomukset ja merkinnät dokumenteissa kertovat. Näistä kudelmista on syntynyt fiktiivinen tapahtumien verkko, joka on sitä elämän virtaa.
Kieli on se väline, jolla tästä kerrotaan. Tavallinen kansa käytti kieltä, murretta, joka on jo katoamassa, mutta joka on ollut itäuusmaalainen murre. Kartanoissa ja virkamieskunnassa puhuttiin paljolti ruotsia ja kansakouluopetus järjestettiin molemmilla kielillä. Myös läheisin kaupunki oli ruotsinkielinen.
Sukuni vaiheita tutkiessani mietin samalla, mitä he ehkä tunsivat ja kuinka elivät. Mikä oli se yhteisö, johon he kuuluivat. Miten he kestivät suuren onnettomuuden, joka heitä kohtasi? Miksi opettajaa nuhdeltiin julkisesti? Miksi nimismies nöyryytti pastoria seurakunnan edessä? Miksi alttaritaulun Jeesus kohottaa maljaa? Miten kartanonomistajan perustaman koulun maallikkosaarnaajaopettaja vaikutti kyläyhteisössä? Minne katosi morsian mustissa vaunuissa? Mikä oli se elämänvirta, josta nämä lukuisat huomiot, suullisesti periytyneet kertomukset ja merkinnät dokumenteissa kertovat. Näistä kudelmista on syntynyt fiktiivinen tapahtumien verkko, joka on sitä elämän virtaa.
Kieli on se väline, jolla tästä kerrotaan. Tavallinen kansa käytti kieltä, murretta, joka on jo katoamassa, mutta joka on ollut itäuusmaalainen murre. Kartanoissa ja virkamieskunnassa puhuttiin paljolti ruotsia ja kansakouluopetus järjestettiin molemmilla kielillä. Myös läheisin kaupunki oli ruotsinkielinen.
Kirjoita oma arvostelu
kesäkuuta 2009
"(...)Tarina ja tarinan juoksutus eteenpäin on verkkaisella ja viipyvällä tavalla sujuvaa ja johdonmukaista. Verkkaisuus tuo tekstiin vanhahtavaa, menneen maailman tunnelmaa, ajan patinaa, mikä on omalla tavallaan hyvin viehättävää. Itä-uusmaalaisen murteen käyttö repliikeissä tuntuu mukavalta ja luo autenttisuuden tuntua, vaikka murre olisikin lukijalle outoa. -Virta on synnyttänyt elämää ja kasvattanut yhteiskuntaa. Kirja seuraa suurten suomalaisten talojen kertomuksia. Rauno Haapala on monista sekalaisistakin tapahtumista kutonut romaanin verkon, jossa aihe on kuitenkin pysynyt järjestyksessä."