Omaperäisiä Havukka-ahon ajattelijoita he olivat kaikki tyynni. Heidän “vilosohviansa“ sisälsi kansanviisauksia ja perimätietoutta, joka oli sukupolvien saatossa jalostunut taidoksi raivata umpimetsiä elintilaksi itselle ja kotieläimille karuissa olosuhteissa eurooppalaisen sivistyksen äärirajoilla. He tiesivät syntyneensä ja kasvaneensa omassa ympäristössään; siihen kuuluivat ihmiset, esi-isien kalmistot, maisemat, perinteet kristillisine perhejuhlineen ja ennen kaikkea omaperäinen vahva puhekieli. Se oli tietoa siitä että heikkokin, eikä yksin vahva, kuuluu johonkin paikkaan, ihmisten yhteisöön; että on jotakin mikä yhdistää.
Moni on kysellyt miten K:n elämä järjestyi niiden nuoruusvuosien jälkeen, joista saatiin lukea kirjasta “Ole se muutos jota etsit”. Hän oli muuttanut työn ja koulutuksen perässä 16 - vuotiaana Sonkajärveltä pääkaupunkiin vuonna 1966. Hän oli päässyt juoksupojaksi valtiovarainministeriön alaiseen virastoon Ostrobotnian ylimmässä kerroksessa. Sinne kiivetäkseen hän oli tosin joutunut polkemaan hintoja, koska ei tiennyt missä pääposti tai valtioneuvoston linna sijaitsivat. Mutta ilmeisesti hänen parastaan oli siellä jossakin vielä ylempänä ajateltu; vieressä näet sijaitsivat eduskunta ja kansallismuseo; vaihtoehtona kun nuorisotyönvälitys olisi voinut osoittaa työtä vain satamassa. Elämän alustava välitilinpäätös näytti siis suotuisalta. Eikä onnenpotkuista tuntunut tulevan loppua: varo tässä kaupungissa niitä, jotka tyrkyttävät maalaispojille paukkuja, he haluavat vain päästä naureskelemaan kun “poika pörrää”, hänelle sanottiin. Päivätyön jälkeen hän oli käynyt iltakoulua kirjoittaen ylioppilaaksi keväällä 1972. Sen jälkeen hän oli ollut opiskelija Kauppakorkeassa ja virkamies kauppa-ja teollisuusministeriössä; 1980- luvulla maailmanmatkaaja ja havainnoija; 1990-luvulla virallisesti työtön, joskaan ei toimeton, vaan istui lukemassa pääkaupunkiseudun kirjastoissa; 2000-luvulla remonttimies Kansallisteatterilla, sekä hajottamassa lattioita Tove Janssonin ja Martti Ahtisaaren kodeissa putkiremonttien tieltä. Hänelle riitti kirjailijan titteli ja käytännön työmiesten kunnioitus. Hei eivät arvostaneet sotien jälkeisen natsi-Suomen ihailua.
Sonkajärveläisläislähtöisen Heikki Rönkön kirjoittama "Ole se muutos jota etsit" kertaa Sonkajärven ja Rutakon kylän sekä laajemmin koko Ylä-Savon, jopa maailman historiaa aina 1900-luvun alkuajoista asti. Kertomuksen ytimessä on nuoren Kalervon tarina kaikenmoisine kokemuksineen. (...) Heikki Rönkkö kertoo hauskasti, kasvattaa tarinaansa ja antaa sille historialliset raaminsa. Rönkön sukunimenkin juuria ja taustoja pohditaan. Kalervon seikkauluihin sukelletaan intiimien, yksityiskohtaisten ja muistelmanomaisten juttujen kautta. Heikki Rönkkö kuvaa vuosia, aikakausia ja ajan pieniäkin tapahtumia eloisasti ja osuvasti. Vuodet kulkevat kulkuaan ja kaikenlaista uutta tuo uusi aika tullessaan. Rönkön teksti kasvaa melko onnistuneesti yksityisistä muistoista yleisemminkin kiinnostavaksi luettavaksi.
Kalervon tarina kertoo 1960-luvun arjesta
Miilu
kesäkuuta 2010
Rutakkolais- eli sonkajärveläislähtöinen Heikki Rönkkö tuo tuoreessa kirjassaan historian elävänä lukijalle. Teoksen hieman arvoituksellinen nimi "Ole se muutos jota etsit" viittaa tulevaisuuden rakentamiseen 1960-luvun Suomessa, jossa nuorten oli usein lähdettävä elannon perässä etelään. (...) Kirjansa raamit Heikki Rönkkö luo Rutakon eli Sonkajärven pitäjänhistorian alkuvaiheista, mutta niistä edetään nopeasti 1960-luvulle. Teksti etenee juoheasti ja soveltaa luovan kirjoittamisen oppeja aisteihin ja tunteisiin vetoavasta esitystavasta, jossa tosin on myös viljalti fraaseja. Historian kulku on esitetty olennaiseen pitäytyen. Kalervon tarinaa kerrotaan pitkälti elävöittävän vuoropuhelun ja hauskojen tai koskettavien sattumusten kautta. (...) Kirja sopii parhaiten kotiseutuhistoriasta kiinnostuneille nykyisille tai entisille sonkajärveläisille, mutta käy myös muukalaisenkin käteen.
Rutakon poika matkaa maailmalle
Iisalmen Sanomatkesäkuuta 2010
Sonkajärveläisläislähtöisen Heikki Rönkön kirjoittama "Ole se muutos jota etsit" kertaa Sonkajärven ja Rutakon kylän sekä laajemmin koko Ylä-Savon, jopa maailman historiaa aina 1900-luvun alkuajoista asti. Kertomuksen ytimessä on nuoren Kalervon tarina kaikenmoisine kokemuksineen. (...)
Heikki Rönkkö kertoo hauskasti, kasvattaa tarinaansa ja antaa sille historialliset raaminsa. Rönkön sukunimenkin juuria ja taustoja pohditaan.
Kalervon seikkauluihin sukelletaan intiimien, yksityiskohtaisten ja muistelmanomaisten juttujen kautta.
Heikki Rönkkö kuvaa vuosia, aikakausia ja ajan pieniäkin tapahtumia eloisasti ja osuvasti. Vuodet kulkevat kulkuaan ja kaikenlaista uutta tuo uusi aika tullessaan. Rönkön teksti kasvaa melko onnistuneesti yksityisistä muistoista yleisemminkin kiinnostavaksi luettavaksi.
Kalervon tarina kertoo 1960-luvun arjesta
Miilukesäkuuta 2010
Rutakkolais- eli sonkajärveläislähtöinen Heikki Rönkkö tuo tuoreessa kirjassaan historian elävänä lukijalle. Teoksen hieman arvoituksellinen nimi "Ole se muutos jota etsit" viittaa tulevaisuuden rakentamiseen 1960-luvun Suomessa, jossa nuorten oli usein lähdettävä elannon perässä etelään. (...)
Kirjansa raamit Heikki Rönkkö luo Rutakon eli Sonkajärven pitäjänhistorian alkuvaiheista, mutta niistä edetään nopeasti 1960-luvulle. Teksti etenee juoheasti ja soveltaa luovan kirjoittamisen oppeja aisteihin ja tunteisiin vetoavasta esitystavasta, jossa tosin on myös viljalti fraaseja. Historian kulku on esitetty olennaiseen pitäytyen. Kalervon tarinaa kerrotaan pitkälti elävöittävän vuoropuhelun ja hauskojen tai koskettavien sattumusten kautta. (...)
Kirja sopii parhaiten kotiseutuhistoriasta kiinnostuneille nykyisille tai entisille sonkajärveläisille, mutta käy myös muukalaisenkin käteen.